lasten say

Oppisin taas viimeksi, että en anna iidaa ja kirjekuorta keskenään sekunniksikaan, tai sitten se sisältö on jossain muualla sekoittunut muihin tavaroihin. Ainakin nyt, ku olen yrittänyt pitää neitillä omia askartelutavaroita. Viel ku saisin sen yhen IKEAn pikku lipaston koottua, ni voisin ehottaa neitin siihen keräävän nä askartelutavarat ja aina löytyis.

No tein sellai, miten EI KUULUIS TEHÄ. Suonette kai sen?

Neiti on eskarissa ja mä kotona ja menin avaa kuoren, MUTTA ANNAN NEIDILLE TARHAN JÄLKEEN!.

Pakko on skannata ne heti, muuten sekin jää.

Mulla ku on hieman viime kierroksella jäänyt kuvaamatta ym niitä. Jos tällä kierroksella olisin paljon parempi ja huolellisempi, vaikka toi joulu ja vuoden vaihde ja hautajaiset pitääkin kiireisenä.

Mutta siihen kirjeeseen

Tässä on eka kuva

pahveja tai kartonkeja, miten kukakin sitä käyttää. TOi raidallinen on ihana... SIt oli aakkostarroja, että neiti pääsee taas kirjoittelee erinlaisia juttuja jonnekin...

Sitten on nä pikku "sälät" yhet jutut puuttuu, sillä ne joulupukki pyykkipojat oli skannaaminen vaikeaa. Tiedän että neiti ne laittaa heti jonnekin kiinni, ku näkee :)

Tossa on 4 erikokoisia sydämiä, (vasen reuna) sit on suloisia softishahmoja ja tarroja ja kiiltokuvia.

Sitten on kortti.... Ja kaunis semmoinen. TOsin matkan aikana oli toinen tollainen vihreä koriste tippunut kuoreen, mutta mä laitoin sen paikoilleen. Tietäähän jokainen millaista nykyään toi etanan meno on, kuinka kumpuilevaa se on :)

Kiitos say...